Rajaa hakua

Adaptoinnin ABC – objektiiviadapterit ja niiden käyttö

Objektiivien adaptointi tarkoittaa toiseen järjestelmään tarkoitetun objektiivin sovittamista adapterilla omaan kameraan. Adaptointi sai alkunsa vuosituhannen alussa vanhojen objektiivien sovittamisesta tavallisiin digijärjestelmäkameroihin ja on noussut entistä suositummaksi sekä arkipäiväisemmäksi peilittömien järjestelmäkameroiden rynnättyä markkinoille vuonna 2008. Adapterit ovat kätevä tapa hyödyntää vanhoja objektiiveja nykyaikaisissa digirungoissa. Adaptereita on monen kokoisia ja hintaisia, riippuen miten oudon yhdistelmän ne sovittavat ja kuinka paljon ominaisuuksia ne säilyttävät.


Adaptereiden koko riippuu sovitettavasta objektiivista ja kameramallista.

Objektiiviadapterit mahdollistavat vanhojen filmijärjestelmien optiikoiden hyödyntämisen nykyaikaisissa digijärjestelmäkameroissa. Erityisesti peilittömien järjestelmäkameroiden kanssa on kiva touhuta vanhoilla manuaalioptiikoilla, ja kameroiden tarkennusavustimet tekevät manuaalitarkentamisesta jopa helpompaa kuin ennen vanhaan. Monesti vanhoilla objektiiveilla on omanlaisensa piirto tai muita ominaisuuksia, joita ei ole mahdollista saavuttaa nykyaikaisilla optiikoilla. Vanhat objektiivit ovat erityisen suosittuja videokuvaajien keskuudessa. Monia TV-sarjoja, musiikki- ja mainosvideoita sekä elokuvia kuvataankin täysin vanhojen filmikameroiden optiikoilla.

Verkkokaupastamme löytyy monipuolinen valikoima erilaisia adaptereita.

Kuinka adapterit toimivat?

Jokaisella kamerajärjestelmällä on oma runkopaksuusmitta (eng. Flange focal distance), joka tarkoittaa objektiivin kiinnityspinnan etäisyyttä kenno- tai filmipintaan. Objektiivin tulee asettua kameraan kiinnitettynä tähän määriteltyyn etäisyyteen, jotta tarkennus toimii oikein. Objektiivien sovittaminen ilman kuvanlaatua heikentävää lasia on mahdollista vain paksummasta mitasta ohuempaan, koska tällöin väliin mahtuu adapteri. Objektiiviadapterit ovat yksinkertaisuudessaan runkopaksuusmittojen erotuksen paksuisia välikappaleita, jotka tulevat objektiivin ja kamerarungon väliin. Erikoisimmillaan adaptereista löytyy mikropiirejä ja lasielementtejä, joista myöhemmin lisää.

Ohessa oleva kuvasarja osoittaa yksinkertaisuudessaan mistä adaptoinnissa on kyse.


Peilijärjestelmäkameran ja peilittömän digijärjestelmäkameran paksuusero on huomattava.


Peilijärjestelmäkameraan on kiinnitetty objektiivi. Jotta samaa objektiivia voi hyödyntää peilittömässä kamerassa, tarvitaan väliin adapteri, jolla objektiivi asettuu samalle etäisyydelle kennosta / filmipinnasta kuin peilijärjestelmäkamerassa.


Onnistunut adaptointi!

Nykyaikaisissa peilittömissä järjestelmäkameroissa runkopaksuusmitta on peilin puuttumisen vuoksi hyvin lyhyt, joten näihin on mahdollista sovittaa lähes mikä tahansa objektiivi. Rajoitteeksi muodostuu lähinnä adapterin saatavuus ja objektiivin piirtoympyrä. Peilittömiä järjestelmiä ovat esimerkiksi Sony E, Sony FE, Micro Four Thirds, Fuji X, Fuji GFX, Canon M, Canon R, Nikon Z, L-mount, Nikon 1, Samsung NX ja Pentax Q.


Peilittömään järjestelmäkameraan saa adaptoitua lähes minkä tahansa objektiivin. Sonyssa on kiinni Nikonin huippuvalovoimainen semilaajakulma, Olympuksessa Voigtländerin valmistama Leica M -bajonetin laajakulma ja Panasonicissa Olympus OM teleobjektiivi.

Canon EOS -järjestelmän (EF/EF-S) runkopaksuus on peilikameroista ohuimpia, jonka ansiosta siihen on sovitettavissa suuri osa muiden peilikameroiden objektiiveista. Myös Sonyn A ja Pentax K -bajonettiin pystyy adaptoimaan esimerkiksi M42 kierreoptiikoita.


Kuvassa Canoniin on adaptoitu Leica R objektiivi ja Sonyyn M42 kierreobjektiivi.

Millaisia adaptereita on olemassa?

Useimmat adapterit ovat muutaman kympin hintaisia metallisia välikappaleita, jotka eivät välitä mekaanisia tai sähköisiä toimintoja objektiivista rungolle tai toisinpäin. Adapterien huono puoli on siis niiden manuaalisuus. Tarkennus tulee tehdä manuaalisesti objektiivin tarkennusrenkaasta ja aukko tulee säätää manuaalisesti. Toisaalta kuvaaminen on näin konkreettisempaa ja tuottaa samalla mekaanista mielihyvää. Nykyaikaiset digijärjestelmäkamerat osaavat kuitenkin mitata valotuksen automaattisesti A-moodissa ja etenkin peilittömistä digijärjestelmäkameorista löytyy monipuolisia avustimia manuaalitarkennusta helpottamaan.


Elektroniset adapterit mahdollistavat sähköisesti ohjattujen objektiivien hyödyntämisen muissa kamerajärjestelmissä. Kuvassa Sonyyn on kiinnitetty Mamiya 645AF järjestelmän objektiivi ja Canon EOS M runkoon Canon EF objektiivi.

Monet 90- ja 2000-luvulla suunnitellut objektiivit toimivat sähköisesti, jonka vuoksi niitä ei ole voinut käyttää aikaisemmin kuin auttavasti adaptereiden kanssa. Nykyään markkinoilla on kuitenkin useita sähköisiä adaptereita, jotka muuttavat kameralta objektiiville tai toisinpäin tulevat käskyt keskenään yhteensopiviksi. Nämä adapterit mahdollistavat hieman mallista riippuen automaattitarkennuksen, optisen kuvanvakaajan ja/tai aukonsäädön toiseen järjestelmään adaptoituna. Markkinoilta löytyy jopa adapteri, joka tekee manuaalitarkenteisesta objektiivista automaattitarkenteisen. Esimerkki Canonin EF / EF-S objektiiveille löytyy sähköinen adapteri lähes kaikkiin peilittömiin järjestelmiin, joten kameramerkin vaihto ei automaattisesti edellytä uusien objektiivien hankintaa. Canonin, Sonyn, Olympuksen ja Nikonin siirryttyä valmistamaan peilittömiä kamerajärjestelmiä, ovat valmistajat tuoneet markkinoille adaptereita, joilla peilikameroille valmistettuja objektiiveja saa hyödynnettyä peilittömissä järjestelmissä.

Esimerkkejä valmistajien omista sähköisistä adaptereista:

Canon EF – Canon M AF adapteri:
https://www.canon.fi/lenses/mount-adapter-ef-eos-m-lens/

Canon EF – Canon R AF adapteri
https://www.canon.fi/mount-adapters-ef-eos-r/

Sony A – Sony E / FE AF adapteri:
https://www.sony.com/electronics/converters-mount-adapters/la-ea4

Nikon F – Nikon Z AF adapteri:
https://www.nikon.fi/fi_FI/product/accessories/mirrorless/mirrorless-adapters/ftz-mount-adapter

Olympus 4/3 – M4/3 AF adapteri:
https://www.getolympus.com/us/en/mmf-3-adapter.html

Kolmannen osapuolen sähköisiä adaptereita löytyy mm. Seuraavilta valmistajilta:

https://metabones.com/products
https://www.commlite.com/
https://www.fringeradapter.com/
http://www.steelsring.com/en/home/

Rajoitteet adaptoinnissa

Vaikka markkinoilta löytyisi adapteri, jolla tietyn objektiivin saa sopimaan omaan kameraan, ei adaptoiminen ole välttämättä järkevää tai kannattavaa. Filmikameralle suunniteltu objektiivi ei välttämättä piirrä digirungossa yhtä hyvin kuin filmillä, objektiivin piirtoympyrä ei riitä kattamaan koko kennon pinta-alaa tai pahimmassa tapauksessa adaptoitu objektiivi vahingoittaa kameraa. Parhaissa tapauksissa adaptoinnilla taas saavutetaan lopputulos, jota ei muuten ole mahdollista saavuttaa.

Joskus adaptoitu linssi voi olla isompi kuin natiivisti kameralle suunniteltu malli, mutta välillä se voi olla myös huomattavasti pienempi. Monesti objektiivin koko korreloi sen tuottaman piirtoympyrän kanssa. Esimerkiksi useat C-mount kierrekiinnitteiset objektiivit ovat suunniteltu 8mm tai 16mm elokuvakameroille, joten ne tuottavat täyskennoiseen kameraan sovitettuna vain pyöreän kuvan keskelle ruutua. Vastaavasti pienempikennoiseen sovitettuna piirtoympyrä riittää kattamaan koko tai lähes koko kennon.


Som Berthiot 25mm F1.4 Cinor Paris C-mount on kooltaan hyvin pienikokoinen. Objektiivi on valmistettu alunperin 16mm videokameroille.

Täyskennoon sovitettuna objektiivin tuottama piirtoympyrä ei riitä ja kuvan keskelle piirtyy vain pieni ympyränmuotoinen kuva.

M4/3 kameraan kiinnitettynä objektiivin piirtoympyrä riittää kattamaan lähes koko kennon.

Speed boosterit / focal reducerit – kroppikamerasta ”täyskenno”?

Peilittömät kamerat ovat luoneet mahdollisuuden tuoda markkinoille myös adaptereita, jotka muuttavat objektiivin polttoväliä laajemmaksi ja lisäävät valovoimaa. Nämä speed boostereiksi / focal reducereiksi kutsutut optiset adapterit tiivistävät optiikasta tulevan valon pienemmälle alalle. Tämä laajentaa polttoväliä ja lisää kennolle tulevaa valon määrää eli parantaa valovoimaa. Tällainen adapteri on kuin telejatke nurinpäin. Siinä missä telejatkeet syövät valovoimaa ja kasvattavat polttoväliä, speed booster tekee kaiken täysin päinvastoin.


Fuji X-T1 runkoon on kiinnitetty Metabonesin valmistama Minolta MD – Fuji X Speed Booster.

Monissa harrastelijatason peilittömissä järjestelmäkameroissa (M4/3, Fuji X ja Sony E) on niin kutsuttu kroppikenno, joka on pinta-alaltaan ammattilaiskameroista löytyvää ”täyskennoa” pienempi. Boosterin avulla kroppikamera ”muuttuu” täyskennoiseksi. Booster tavallaan poistaa kroppikertoimen vaikutuksen. Ohessa esimerkit boosterin vaikutuksesta. Ensimmäisessä kuvassa objektiivi on kiinnitetty kameraan normaalilla adapterilla ja toisessa kuvassa boosterilla. Kameran etäisyys kohteeseen on kuvien kesken identtinen.

Tällaisen adapterin käyttö on mahdollista vain mikäli sovitettavan objektiivin piirtoympyrä on suurempi kuin kameran kenno, sillä adapteri pienentää objektiivin tuottamaa piirtoympyrää. Objektiivien yhteensopivuudet vaihtelevat ja kaikki objektiivit eivät sovellu käytettäväksi boosterien kanssa. Tunnetuimmat ja laadukkaimmat boosterit ovat Metabonesin valmistamia, mutta tänä päivänä monet muutkin valmistajat ovat tuoneet vastaavia tuotteita markkinoille. Hintaluokka vaihtelee noin sadasta aina tuhanteen euroon saakka. Kalleimpiin malleihin on ympätty sekä boosterin että sähköisten adapterien ominaisuudet.

Esimerkkejä valmistajista:

https://metabones.com/products/?c=speed-booster
https://zyoptics.net/product-category/lens-turbo-adapters/
https://www.kipon.com/en/articledetail.asp?id=62
https://www.commlite.com/product/17.html

Yleinen

One thought on “Adaptoinnin ABC – objektiiviadapterit ja niiden käyttö

Vastaa